pieni katsaus menneeseen

Nyt kun vuosi on lopussa on aika katsoa mitä tehtiin . Retu: Tämä herra on ollut pois varsinaisesta koetoiminnasta. Kuitenkin Retu on tehnyt edelleen ,koko vuoden töitä navetalla.Ottanut osaa meidän harjoituksiin häirikkö koirana :) Retulle on kyllä tehty vaihtelevasti ,myös omia tottis treenejä. Retu on ollut terve ja todella iloinen koira. Ensivuonna sille on tavoitteet ,ehkä mennä yhteen veteraani näyttelyyn ,jos vain turkki antaa myöten? Ukko täyttää vuoden alussa 9v. ja siirtyy viettämään enemmän eläkepäiviä. Toisaalta Retu on kovin koiristamme leikkimään ja riehumaan ,joten ihan laakereille se ei jää lepäämään.:) Milasta, Retu ei edelleenkään pidä. Pystyy kyllä mainiosti elämään sen kanssa ,jos vaan Mila pysyy kaukana siitä ,eikä lähentele herraa ;D
 MILA: Kohta 6v.täyttävä rouva ,työskentelee edelleen tilakoirana. Mila on kaikille ihmisille ja eläimille ,niin kiltti. Liian kiltti! En edelleenkään ole koskaan sen kuullut murisevan yhdellekkään ihmiselle. Se on ,niin herkkä koira ja lutunen! Milan tokotreenit ovat olleet edelleen koti treeniä ja siinä se on mainoi koira. Salaman tehdessä seuruuta ,Mila tekee samat liikkeet peruttaen miun edessä!!! Aika taitava siis.Ensi vuoden tavoitteet sille ,on pysyä terveenä ja ehkä saada yhdet pennut viellä aikaiseksi? Sen aika näyttää tullessaan! Mila jatkaa navetalla työskentelyä ja odottaa innolla ensikesän lehmänajo töitä.
SALAMA: Vuosi oli rankka ja täynnä tokoa. Tavoite oli päästä kisaamaan EVL:luokkaan ja sen me tehtiinkin! Lisäksi kävimme kolmessa MM-tiimin koulutuksessa. Usea muu huippukouluttajan juttu käytiin  ja haku koulutus myös. Jälkeä otettiin kesällä aikamonta kertaa ja päästiin hyvin sen saloihin. Raunoita muutama treeni,mutta se ei vaan alkanut Salamalle olemaan se ykkös homma. Rauniot jätettiin sitten suosiolla odottelemaan..Salama on ollut hyvässä kunnossa kokovuoden. Kolmevuotta tuli sitten syksyllä täyteen ja nyt alkaa olemaan hieman jo aikuisempi neiti.Ensivuoden tavoitteet on jatkaa MM-tiimissä edelleen. Tokokoe vuosi tulee olemaan ehkä hieman hiljaisempi ,kuin edelllinen?Painopiste tulee meillä olemaan kokonaisuus ja koevarmuus tänävuonna.Yksi suurempi näyttö on heti alkuvuonna ,mutta siitä vasta sen suorituksen jälkeen enemmän:)Tietysti myös TVA tavoite on voimassa ensivuonna, katsotaan miten se saadaan suoritettua ,mutta nyt se ei ole pääasia kuitenkaan.Hiljaa hyviä tulee.!Joku sanoi ,että Voittajat ei luovuta ja luovuttajat ei voita?Tämä on vuoden motto!
MINÄ: Ehkä pitää laittaa myös itsestäni muutama rivi. Vuosi on ollut todellakin rankka. Eka ajatus ,siitä tulee sanasta VÄSYMYS! Ehkä oli huono idea lähteä mennyt vuosi ajatuksella koevuosi. Kovasti tehtiin Salaman kanssa töitä sen eteen ja lopuksi tuli tokoväsy ja buraut:) Ajatus kuitenkin vuodesta ja meidän yleensä tokoilusta tiivistyi Kotkan kokeissa tutun miehen sanoihin . Olen katsonut ja seurannut teidän tokoilua ja te olette edistyneet hurjasti siinä!!!Tämä oli hienosti sanottu ja uskon sen tulleen aidosti ja sydämestä! Kyllä se lämmitti mieltä.Loppukesästä oli sitten läheisen ihmisen kuolema ja hautajaisten järjestelyä. Nämä vei sitten vähän lisää voimia. Joulu meni levätessä ja lehmiä poijittaessa. Sain viellä mahataudinkin ,joten täydellinen joulu?Tänään, kun retkotin mahakipeänä sängyllä koirat nukkui vieressä lattialla. Salama näki jotain unta ja itki unissaan? Mietin itsekseni ovatko minun koirat oikeasti onnellisia vai onko ,Salama  todella  surullinen ??? Olenko minä ,niille oikeasti tarpeeksi hyvä ihminen?Kun Salama heräsi siitä se tuli miun viereen sängyn laidalle ja laittoi pään miun kaulalle ,niin lupasin sille ensivuonna olla todella tasavertainen kaveri ja kunnoitan sen tapaa tehdä miulle tokoa! Kun mennään kokeeseen ,mennään tasavertaisina ja kumpikin yhtäkovalla panoksella pitämään hauskaa!! Oli tulos mikä hyvänsä? Jotenkin tuli nuoruus mieleen ,kun aikanaa sakemannin kanssa (Nanan,) tehtiin lenkkejä Enonkoskella ja koulutettiin koiria,niin se oli silloin hauskaa ,vailla mitään paineita! Sellaiseksi haluan, myös ensivuoden olevan! Haaveet siitä Saksanpaimenkoirasta yhä elää ja varmasti sen viellä saan,kunhan aika on oikea. Uskon ,että jokupäivä haave toteutuu! Huomenna olen ehkä jo yhtä päivää lähempänä sitä haavetta;D Tänävuonna kävin ,sitten myös kasvattaja kurssin ja sain kasvattajanimen. En kuitenkaan katso itseäni millään ,miksikään kasvattajaksi.En tiedä onko se edelleenkään miun juttu?Olen vaan liian kriittinen itseni suhteen siinä ja kun täydellistä koiraa ei voi saada ,en tiedä mikä olisi se huonopi kriteeri sitten?Kuitenkin olen hyvin ylpeä ja onnellinen siitä Milan pentueesta ,hienoja koiria kaikki! Niinkuin Nea sanoi ,mie en taida löytää koskaan sitä oikeaa urosta ,joka olisi täydellin miun mieleen pentujen isäksi???Oikeassa olikin ,aina joku asia vaivaa ja kultaista keskitietä ei tunnu siinä löytyvän?Katsotaan nyt mitä ensivuosi sitten tuo tullessaan?Nyt kuitenkin viellä lepäämme ja keräämme voimia ensivuoteen . Toivottavasti siitä tulisi hieno ja onnellinen ,vailla mitään odotuksia ja paineita.