Burnout

Voi vitsi ,mutta nyt on todella iskenyt masennus päälle. Mikään ei vaan toimi? Oltiin eilen PK puolen kurssilla ,joka meni siis aivan päin persusta. ;( Koira paineistu heti eka metreillä ja se olikin sitten siinä...Nyt vaan en enään tiedä mitä tehdä tän ongelman kanssa? Olen ihan väsynyt koko juttuun ja tuntuu siltä ,että toi toko juttu on vaan ihan liian ressaava miulle. Mie olen selvästi ihan paska koko hommassa. Koiralle olen yrittänyt olla ilonen ja ystävällinen ,tehty hyvällä ja vaikka miten ,yhdessä hommia ,mutta ei vaan pelitä?Nyt vaan ollaan pattitilanteessa. Eikä sekään auta suinkaan yhtään ,että kurssilla kuulee seläntakan puhetta miten noi bortsut on hankalia ja vaikeita kouluttaa kun niille pitää olla kokoajan niin helvetin iloisia ja riehua kokoajan? Ajattelin kyllä siinä ,että eikö belkkareille sitten tarvitse.? Hieman kyllä pahottaa mielen, kun yrittää siinä tehdä parhaansa koiran kanssa ja sit viellä kommentit tulee perästä. !Ei myöskään päästy sitten omanyhdistyksen kurssi muotoiselle tokon kokeisiin tähtäävään ryhmään . Ollaan kuulemma vain varasijalla! No eipä tuo kyllä ollut mikään yllätys kun tietää tän tokopuolen jutun ,missä mennään yhdistyksen tokokoulutus porukassa? Ei vaan näköjään mahduttu edes valmennus juttuun mukaan . Laitoin kyllä sinnekkin viestiä jo keväällä kun ilmottivat paikkoja olevan? Ei vaan kukaan sitten vastannut yhtään mitään miun viestiin ,joten ilmeisesti sitten voi todeta ,että ei vaan sovita sitten sinnekkään? No yksin sitten ollaan yritetty reenata ja joskus sentään saatu joku kiva ihminen mukaan harjotuksiin. :) Tuntuu vain siltä ,että kaikki on jossain porukassa mukana ja mie reenaan vähän kuin yksinään! No minkäs teet kun olen niin tyhmä ihminen:( En edes tiedä enään onko tää ollenkaan mukavaa ??? En kyllä usko ,että tää miun ajatus näistä porukoista on väärä? olen kyllä kuullut muiltakin vähän samoja ajatuksia? missähän tuo vika sitten on? Varmaan täällä meillä yhdistyksessä vaan ollaan niin kateellisia toisillemme ,jos vaikka joku pärjää koiralla jotenkin, sen kanssa ei sitten leikitä  ollenkaan? Kuitenkin tää meidän ongelma Salkkarin kanssa on nyt aivan pattitilanteessa ja miun masennus ei suinkaan auta tähän yhtään . Pitää nyt miettiä miten edetään tässä vai jatketaanko sitten parinvuoden päästä kun koira on aikuinen? En tiedä ,jos tuo Imatran seura olisi lähempänä ,voisi ehkä harkita sinne menemistä? Seuran vaihto voisi olla se hyväkin juttu?Täällä Lappeenrannassa kun ei ole yhtään sellaista ammatti ihmistä ,joka osaisi neuvoa tässä tilanteessa miuta. Kaikki tosi kisaajat ja koirankouluttajat tuntuu vaikuttavan jossain ihan muualla ja etäällä täältä? Nyt mie vaan olen tullut siihen tulokseen ,että meillä taitaa olla todella tauon paikka? Pitäisi löytää jostain voimia ja innostusta tätä lajia kohtaan? Meni vaan halu ja into reenata .Takki on vaan ihan TYHJÄ nyt,niin sanotusti ! Taitaa olla tullut nyt raja eteen tähän hommaan? Ei taida vaan nyt jaksaa tapella tuulimyllyjä vastaan enään ? Näissä ajatuksissa ja näissä tunnelmissa niin sanotusti tällähetkellä mennään...