HISTORIAN HAVINAA:)). Löysin tuolta albumista tosi vanhoja kuvia. Kuvat on otettu kesällä 1977 ,jolloin nuorena tyttönä kouluttelin mummoni koiraa:) Tämä saksanpaimen koira NANA oli ensimmäinen kouluttamani koira ,josta alkoi siis innostus koiriin. Vietin kaiken aikani ja lomani jos vain mahdollista Enonkoskella Ystäväni Eevan kanssa, joka omisti pystykorva tyyppisen koiran. Milloin olin kotona Lappeenrannassa ,kirjoittelimme Eevan kanssa koulutus juttuja kirjeellä toisillemme ja muistelen ,että joskus pidimme jopa kokeita kirjeiden avulla koulutuksesta:)) Hassua! Nana toimi mummoni baarissa vartiokoirana öisin! Muistelen ,että jopa muutaman kerran taisi olla varkaitten kanssa nenätystenkin yöllä. Nana oli hyvin vilkas ja iloinen koira, jota oli helppo silloisilla opeilla kouluttaa.. voi noita muistoja niiltä ajoilta:) Toisessa kuvassa olen nanan ja napsun, Eevan koiran kanssa urheilukentällä . Eeva nappasi kuvan ,kun lopetimme koulutusta siltä päivältä. Toisessa kuvassa nana nuorena noin reilu puolivuotiaana:) Nana sairastui nisä kasvaimiin reilusti yli kymmenen vuoden iässä ,jolloin se jouduttiin lopettamaan :(( Taisi tuo koiruli silloisen pappilan labradorin noutajan kanssa tehdä yhdet lehtolapsetkin:) Silloinhan koirat saivat ja olivat kirkonkylillä vapaasti irti. Muistelen kyllä kuulleeni ,että kyseinen herras mies koira oli vieraillut mummini pihalla vonkailemassa hienoa saku neitiä . Nana kun oli opetettu olemaan pihalla ja ei karkaillut pitkin kyliä. Joten pitihän herrojen juoksuaikana tulla tyttösen luo:)) Taisi tehdä meljkoisen pentueen muistaakseni ja suuria olivat pennut. Tuo Nana jää aina olemaan se minun muistoissa oleva ensimmäinen koirani. Siitä olen varmasti saanut tämän rakkauteni saksanpaimen koiriin. Haaveena on ollut aina omistaa joskus tuollainen kyseinen koira. Koskaan ei voi tietää milloin se sattuu kohdalle ja pihallamme juoksee iloinen oma saku koira?? Onneksi Annilla on rita jota saa rutistella ja joskus jopa pitää useamman päivän hoidossa.