keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Paimennusta Milalle!

No nyt on sitten palattu arkeen reissusta! Kyllä meitä on nyt kovasti koiteltu.. hiehot jotka ovat olleet koko kesän haassa ja pysyneet siellä lankojen sisäpuolella ovat ruvenneet karkailemaan;D. Kimmo oli laittanut hiehoille pääsyn osalle peltolaidunta ja siellähän ne olivatkin olleet kiltisti loppuviikolla. Kun me Milan kanssa tulimme kotiin niin hetipä kantturat keksi karata . Ekana vaan kauniisti aidan ali ja kuivaamoa tutkimaan. Sieltä sitten olivat menneet toiselle lohkolle ja heti aamusta sitten Milan kanssa niitä jahtaamaan omalle puolelle laidunta. Yksi hieho on keksinyt jallittaa meitä oikein kovasti!:=0 ensin oli menevinään aidasta läpi oikealle puolelle ,mutta kun pääsi aidan kohdalle, josta langat oli laskettu alas ,päätti sitten ottaa oikein vasikan valssia ja hyppeli takas väärälle puolelle. Ihan siihen tyyliin ,että katsokaas kuinka osaan tanssia. Pylly korkealla ilmassa ja siinä sitten loikki aikansa;( Ei totellut koiraa eikä meitä.. Siinä luonnollisesti aikamme juostua koira sekä me ,alkoi tunteet kuohuta. Huutoa piisasi ja kaikki olimme saaneet uudet nimet toisiltamme. Mila päätti sitten lähteä töistä pois ja mie myös. Sinne jäi ukko yksin mesoamaa.. Aikani kun mietin tilannetta,kokosin itseni ja pyysin Milaa kauniisti mukaani. onneksi se sitten lähtikin takas töihin.HUH! Keksin että Mila hakee kaikki mullit pellolta takas laumaan ja sitä sitten kuljetettiin yhdessä takas oikealle puolelle laidunta. Toimi oikein kivasti ja johan se PEE.. mullikin sieltä lompsi takas laumaan. Halin kyllä Milaa ja pyysin kovasti anteeksi huutoani sille. Ehkäpä se tajusi sen kun tuli miun ihan syliin asti ja tökki miuta sitten nenällä;) Ihana pikku apuri! Tiistai aamuna sitten oli tarkoitus lähteä agilityyn kun hieho päätti sitten ruveta poikimaan ARGHH:: Ei auttanut kuin soittaa Johannalle ja perua se reeni. onneksi Johanna ymmärsi tän jutun ja ei ollut sitten pahoillaan yhtään. Kiitos Johanna! Kyllä miuta harmitti että ei päästy hyppimään. No se samanen hieho kyll'ä järjesti meille sitten tänään taas reenin. Oli sitten mennyt naapurin ihanalle nurmelle kävelemään ja syömään heinää. Olisiko ruoho vihreämpää aidan takana?? Ei auttanut kun Teemun ja miun ja Milan lähteä sitä sieltä hakemaan. Onneksi on tuo koira. Kyllä olisi saatu taas juosta kovasti kun se kanttura vaan meinasi ,että kotia en muuten tule. Piti sen sitten lopuksi taipua koiran tahtoon..Melko helpolla päästiin onneksi. Mila sitten kokosi koko lauman taas ja kuljetti sen takas hakaan. Nyt loppuivat sitten hiehojen seikkailut , meni portit takas kiinni ja päättyi laitumella olo siihen. Toivotavasti aamulla ovat viellä haassa tai alkaa taas se sama rumba ota yksi hieho kiinni ja tuo kaikki laumassa hakaan. No onpahan ainakin Milalle hyvä harjotus tuo. Tästä ainakin opin ,että jos huudan oikein kovasti ja vihaisesti saan Milan lähtemään töistä pois. Mie olen kyllä aika pölkkypää todella. Anteeksi Mila , mie olin tosi hölmö!! Sanoinkin Kimmolle ,että jos Mila olisi ihminen se olisi varmasti ottanut jo potkut meiltä ihan itse:) No kaikkea sitä oppii ja toivottavasti ottaa myös siitä opikseen?? Ei sitten jaksettu ottaa tänään mitään tottista kun oli juostu eilen ja tänäänkin ihan tarpeeksi hiehojen kanssa pitkin peltoa. Mila olisi varmaan jaksanut reenata ,mutta miulta vaan loppui nyt kyllä voimat. Huomenna uusi päivä ja illalla sitten mennään Johannan reeniin..(toivottavasti)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti