LAMPAITA ja uusia kuvia. Anni laittoi kuvia treeneistä aamulla sivuille. Nyt noissa kuvissa näkyy että meidän seuraaminen näyttää jo oikealta seuruulta! Heh, heh... Käytiin sitten vähän lampaita katselemassa ja ottamassa lähi kontaktia niihen. Kukapa olisi uskonut että Milalla on ihan yhtä kova otsaluu ,kuin lampaallakin??=0 Ottivat vähän yhteen kun ei ollut kerrottu lampaalle miten käyttäytyä koiran kanssa. Täytyy varmaan lukea seuraavan kerran lampaalle opusta näin se tehdään (paimen koira opas alkajalle). Joka paikassa vaan kerrotaan miten käyttäytyä kun opettaa koiraa paimentamaan mutta,ei ole sanottu lampaalle ,miten sen tulee tehdä:)!!No itse harjotusta tehtiin tietysti myös. Mila haki lammas lauman tarhan perältä ja kuljetti sen kauniisti katokseen . Sieltä otettiin lampaat ulos ja käskin Milan maahan joitakin kertoja. Hyvin onnistu. Sitten oli tarkoitus jakaa lauma isoihin ja pieniin lampaisiin ja viedä ne sisälle karsinoihin. Sovittiin että itse lampaitten omistaja ottaa pennun hihnaan ja seisoo sisällä tallin perällä ja vastaan ottaa lampaat. Minä ja mila tuodaan ne sisään. Se oli siis suunnitelma A. Lampaat ei halunneet sisälle, joten siirryttiin suunnitelmaan B. Sama asetelma ,mutta minä otan lampaan ja ohjaan sisälle. Kuka olisi uskonut että lammas voi painaa niin paljon , varsinkin kun lievästi laittaa hanttiin. ? Toimi hyvin 2 pienellä lampaalla. Lammas pers ja niska otteella ja sisään ja Mila kuljetti karsinaan:)! Seraava lammas tosi iso! Sisään tuskalla ja mila kuljetti taas perälle. Pentu päättikin että väistää lammasta ja eikös sitten lammas mennytkin väärään huoneeseen! :( Eikun Mila hakemaan ja itse apuun karsinan luo ja sinnehän se meni. Valitettavasti muut oli sillä aikaa lähteneet takas ulos tarhaan ja eikun Mila hakemaan koko lauma sisään.. Vähänkös Mila oli innoissaan kun pääsi hakemaan ..Siirryttiin suunnitelmaan C:) Mila vahtii oviaukossa laumaa ja minä siis vien ne sisään tai siis raahaan ne väkisin ovesta.. No menihän ne sit sisälle ja mila kuljettamaan niitä karsinoihin. Melko helppoa ilman että 2 pientä sujahti isojen karsinaan ja eikun niitä sieltä pois ottamaan. Mie ja mila karsinaan ja emännyys ovelle ottamaan vastaan. Eipäs Mila pelkää yhtään ,sinne vaan sekaan ja pyörittelemään laumaa karsinassa, että pikkuset siirtyy ovelle. Mie nopeasti villasta kiinni ja karitsa ulos! Jes toimi. Siitä Mila kuljetti sen omaan osastoon. Ja viellä sama homma toisen kanssa. Vihdoin ja viimein yli tunnin kestäneen homman jälkeen lampaat hienosti karsinoissa! Eipä tarvinnut lenkille lähteä kun oli toi liikunta hoidettu jo. Kotona Mila oli ihan poikki. Jopas tytölle maistu ruoka. Puolikiloa lihaa meni nopeasti mahaan ja sitten maaten. Ei kyllä tarvinnut tottistella sit tänään enään. Lypsyaikana Mila tuli muovinen kukkaruukku päässä miun luokse ja pudotti ruukun jalkoihin . Otti ruukun ja lähti se suussa takas pihalle , mitähän se sillä tarkotti?? Yritä nyt ymmärtää tota hassua koiraa! Ja mie kun olen aina sanonut että, sillä ei ole huumorin tajua yhtään. Halusi varmaan näyttää, että toi ämmä ei sit tiedä yhtään mistä puhuu! On muuten hieno tunne kun huomaa ,että koira tosiaan työskentelee miulle .Tänään koin sen tunteen tuolla lampailla ,kun työstettiin Milan kanssa yhdessä lampaita sisälle. Hieno tunne muuta ei voi sanoa ...Ihan kuin Mila oisi lukenut miun ajatukset, kummallista mutta, niin se varmaan tekikin tai sit sen täytyy osata vaistomaisesti toimia kuin ajatus. Hyvä mieli tänään näistä harkoista, jospa tuo tunne kantaa pitkälle loppuviikkoon asti...